Minä olen katala, syntynyt toukokuussa 2013. Olin kasvattajani luona yli 5 kk ikään leikkien veljieni ja muiden siellä olleiden kavereiden kanssa päivät pitkät.
Eilen minä sitten saavuin uuteen kotiini. Siellä minua oli vastassa jo toinen katala, joka otti minut ystävällisesti vastaan. Vähän se kyllä oli ärsyttävä, koska koko ajan hyppi selkään. Mutta onneksi se tajusi lopettaa sen, kun minä sanoin sille, etten tykkää moisesta. Emäntä lähti eilen melkein heti jonnekin viipottamaan ja minä jäin isännän kanssa kotiin. Onneksi isäntä oli koko ajan minun seuranani ja emäntäkin kotiin tullessaan haisi mukavan tutusti hevosille. Minä sitten tykkään hevosista.
Tänään huomasin, että pihassa voi mukavasti tehdä tutkimusmatkoja päivänvalossa. Se on sellainen mukava piha. Mutta kivaa on lähteä pihasta poiskin. Kävin se toisen katalan kanssa lenkillä tänään. Onneksi se ja emäntä ja isäntä olivat kaikki mukana, sillä kyllä täällä on kummallista. Tosi paljon on kaikkia erilaisia ääniä ja autoja, ja koneita niin sisällä kuin ulkonakin.
Mutta minulla onkin ihan oma mukava matto. Kyllä sillä kelpaa nukkua. Se on mukavasti kaikkien keskellä, joten vain silmiä raottamalla voin vilkaista, mitä tapahtuu, jos en jaksa nousta. Tämä uusi paikka on saanut minut hirveän väsyneeksi kaikkine uusine asioineen.
Tutustuin muuten tänään kummaan uuteen laitteeseen, joka pitää naksahtavaa ääntä ja antaa sitten heti jonkun herkun. Toivottavasti tapaan sen uudelleen pian. Se näytti jokseenkin tältä.
